Sulinermut kisitsisitigut paasissutissani najoqqutat kukkusut
Nalunaarsuiffiit allaffissornermik tunuliaqutaqarnerat pissutaalluni ilimanarluarsinnaavoq najoqqutat ilaat kukkuneqarsimanissaat. Kukkunerit pingaarnersaat nassuiaassutiineqassapput.
Sulisitsisut qaammammut akissarsianik allanillu nalunaarutiginnittarnerat kisitsisitigut paasissutissiornermik tunngaviusarmat, taakku pitsaassusaat apeqqutaasorujussuusarput. Suliffeqarfiit ataasiakkaat aningaasarsisitsinermik nalunaarutaasa piffissalersorneri nalorninartoqarsinnaapput naatsorsuinermut sunniuteqarsinnaallutik. Nalunaarsuiffik pilersinneqalermat ajornartorsiut taanna sammineqangaatsiarpoq tamanna immikkoortumi paasissutissat nalilersornerini allaaserineqarpoq. Akissarsiat immikkuullarissut sulinernut tunngasut paasiniarlugit piffissaq annertooq atorneqarpoq, akissarsiat immikkuullarissut tassaapput feriarnermi aningaasarsiat aamma aningaasat immikkut ajunngittorsiat. Paasissutissat annertussusaat aamma paasiuminaannerat pissutaalluni akissarsiat immikkuullarissut paasinngitsoorneqarsimasinnaapput najoqqutatullu kukkusutut nalunaarutigineqarsinnaallutik. Tamanna qaammammut aningaasarsiat tamakkerlutik katinnerinut malunniuteqarsinnaavoq, kisianni ilimanarpoq sulinerit pillugit nalunaarsuinermut apeqqutaavallaanngitsoq. Tamanna decemberimi aningaasarsiat tamakkerlutik katinnerini sunniuteqarnerpaajuvoq, decemberimi feriarnermi aningaasarsisitsisarneq nalinginnaasuummat. Taamaattumik decemberimi aammalumi kvartaalit sisamaanni aningaasarsiat tamakkerlutik katinnerat angivallaarsinnaavoq. Taamaalilluni kvartalini allani aningaasarsiat tamakkerlutik katinnerat mikivallaarsinnaalluni. Taamaattumik aningaasarsiat tamakkerlutik katinnerat ukiunut siuliinut kvartalinut pineqartunut assersuussisarnissaq innersuussutigineqarpoq.
Isumaginninnermut tunniuttakkanik pisartagallit pillugit nalunaarsuiffimmi assingusumik ajornartorsiuteqartoqarpoq. Kommunit isumaginninnermut tunngatillugu akiliisarneranni nalunaarsuinerni sulinermut akiliisarnermut assingusumik ajornartorsiuteqarpoq. Isumaginninnermut tunniuttakkanut qaammatit nalunaarsuiffiusut sunniuteqanngitsoorsinnaapput, tunniuttakkat nalunaarutigineqarsimasut qaammatit arlaliugaluartut nalunaarsuiffimmi ataatsimiissinnaanerat pissutaalluni. Ajornartorsiut taannarpiaq pillugu paasissutissat nalilersorluarneqaraluartut paasissutissat nalunarpallaarnerat pissutaalluni najoqqutat kukkuneqarsinnaapput.
Sulinikkut isertitat missingersorneqartarnerat pissutaalluni inuit aningaasarsiaanut tunngasut kukkuneqartarsinnaapput. Annertunerusumik ukiuni kingullerni aningaasarsiat inunnut tunngatinneqarsinnaanngitsut sulisut Kalaallit Nunaanni najugaqavinngisut aningaasarsiarisarsimassavaat kisianni naatsorsuutigineqarsinnaavoq aningaasarsiat ilaannut nunatsinni najugaqavissunit aningaasarsiarisarsimassagaat. Taamaattumik sulinerit pillugit nalunaarsuiffik najugaqavissut eqqarsaatigalugit immikkut isiginiarneqartariaqarpoq, ingammik 2007 eqqarsaatigalugu. Aningaasarsiat inunnut attuumassuteqanngisut tamakkerlugit annertussusaat ukiumiit ukiumut assigiinngiiaartorujussuupput, ukiunilu 2007-2011-mi nikingassutaat aningaasarsiat tamarmiusut 2,5-8,2 procentianniillutik.
Aningaasarsiat inunnut attuumassuteqanngisut innuttaasut allattorsimaffiannut sanilliunneqarsinnaannginnerat pissutaalluni sulinerit pillugit nalunaarsuiffimmi najugaqavissut sulinerannik nalunaarsuiffimmi kukkunerit annertunerujussuupput. Taamaattumik nunaqavissut eqqarsaatigalugit sulinerit sulinerillu assigiinngiiaarnerat nalilernerluagaanerupput. Isertitat pillugit nalunaarsuiffimmi ilimagineqarpoq inuit agguaqatigiissillugu 600-700-it najugaqavissut qaammammut suliffeqarneq ajortut.
Namminersorlutik suliffeqarfiutillit nalunaaruteqarneq ajortut nalunaarsuutinut ilanngunneqarneq ajorput. Isertitat pillugit nalunaarsuiffimmi paasissutissat malillugit qaammammut agguaqatigiissillugu najugaqavissut 400-500-it suliffeqarneq ajorput. Paasissutissat amigarneri pissutaallutik tulaassinermi isertitat nalunaarutigineqarsimasut aningaasarsianut ilanngunneqarneq ajorput. Ilumuussagaluarppat suliffeqarfiup kaaviaartitaatut isigineqartussaagaluarput, aningaasarsiat tamarmiusut aamma agguaqagitiissillugu aningaasarsiat suliaqarfinni taakkunani annertunaarneqartarsimassapput. Tamanna suliaqarfinni ukunani; aalisarneq (sinerissap qanittuani aalisarneq eqqarsaatiginerullugu)suliffissuaqarneq aamma amerlanaartarlugit nioqquteqartarnerni aningaasarsianik nalunaarsuinerni sunniuteqarnerpaasimanissaa ilimagineqarpoq (tassunga tunngatillugu immikkoortup tullia takujuk).
Suliaqarfiit Inuussutissarsiummik Ingerlataqartunik Nalunaarsuiffik (IIN) malillugu suliarineqarnikuunnerat pissutaalluni suliffeqarfiit IIN-imi qanoq pitsaatigisumik inississorsimanerat tunngaviulluinnarpoq. IIN-imi nalunaarsuisimaneq ajunngitsutut nalilerneqarpoq. IIN-illi sanngeeqqutigisaata annersaaraa suliffeqarfiit assigiinngitsunik suliaqarfeqartut, ilumoortuuppat suliaqarfinnut assigiinngitsunut immikkoortitigaassussaassagaluarnerat. Tassani suliffiit tulaassisartut ajornartorsiutaannerpaajupput. Tulaassisartut tassaapput suliaqarfinnut aalisarnermut imaluunniit amerlanaartarlugit nioqquteqarnermut, tamatigungajak suliffeqarfiup tunitsivigineqartup sorlermut inissinneqarsimanera tunngavigalugu inissinneqartartut. Taamaattumik suliaqarfinni aalisarnermi ilaatigullu aamma nunalerinermi sulinerit ikinaarneqartarsimassapput.
Pisortat suliffeqarfiutaat anginerpaat tassaasut Namminersorlutik Oqartussat aamma kommunit assigiinngitsunik makkuninnga suliffeqarfiuteqarput; ilinniartitsineq, peqqinnissaqarfik allaffissornerlu. Nammisorlutik Oqartussat kommunillu immikkut sulisitsisutut angisuuttut nalunaarsorneqarsimapput. Taamatut nalunaarsorneqarsimanerat pissutaalluni suliaqarfinnut assigiinngitsunut immikkoortinneqarsinnaanngillat. Taamaattumik Namminersorlutik Oqartussani kommuninilu sulisut tamarmik Pisortat allaffissornerannut nalunaarsorneqartarput, tamanna pissutaalluni suliaqarfiit ass. Ilinniartitsineq aamma Peqqinnissaqarfik sulinerit pillugit paasissutissani ajoraluartumik soqutigineqanngitsutut ipput.